Kysymyksiä ja vastauksia

K:
Voiko olla, että kofeiinittoman kahvin aikaansaamat vaikutukset johtuvat placebo-vaikutuksesta? Varsinkin, kun tutkittavat eivät ole tienneet, minkälaista kahvia juovat? Vai onko hypoteesina kuitenkin, että vaikutuksen takana ovat jotkut muut kahvin yhdisteet, kuin kofeiini?
V:
Dosentti Satu Jyväkorpi: Tässä esitetyssä tutkimuksessa vertailussa oli mukana plasebo, johon verrattuna kofeiinittomalla kahvilla oli vaikutuksia. Kahvissa tiedetään olevan noin 1000 yhdistettä, kuten esimerksiksi bioaktiivinen klorogeenihappo, jotka voivat olla vaikutusten takana.

K:
Onko tarkempaa tietoa, miten ja missä kahvi imeytyy? Ja imeytyykö se välittömästi kahvin nauttimisen jälkeen?
V:
Kahvin eri aineosat imeytyvät eri kohdissa. Kofeiini imeytyy hyvinkin nopeasti ja vaikutukset alkavat jo 15 minuuttia nauttimisen jälkeen.  Kofeiini imeytyy vereen ja kudoksiin täysin noin 45 minuutissa ja pitoisuus on suurimmillaan 15-120 minuuttia nauttimisen jälkeen.
Lisätietoa kofeiinista täällä.

K:
Onko kahvi diureetti vai ei? Jos juo säännöllisesti kahvia, katoaako kahvin diureettinen vaikutus?
V:
Professori Jaakko Tuomilehto: Tämänhetkisen tiedon mukaan kahvinjuonnilla ei juurikaan ole diureettista vaikutusta eli ns. kuivumisvaaraa ei ole.Mustasta kahvista yli 95 % on vettä.
Tutkimusten mukaan kahvinjuonti on osa nesteen saantia eikä aiheuta nestehukkaa tai merkittävää kehon nesteiden menetystä.
Lisätietoa kahvista ja nestetasapainosta täällä.

K:
Nostaako pannukahvi nimenomaan LDL-kolesterolia?
V:
Kyllä, ja lisäksi pannukahvi nostaa myös veren triglyseriditasoja. Veren rasva-arvoja nostavat kahvin aineosat jäävät suodatinpaperiin. Professori Jaakko Tuomilehdon suositus: Pannukahvin vaikutuksia veren rasva-arvoihin voi pienentää suodattamalla pannunkahvin ennen juoman nauttimista.

K:
Kahvi juodaan nykyisin juomina, joissa taitaa olla enemmän erilaisia maitoja, mausteita jne. Onko vaara, että kahvin hyvät vaikutukset valuvat hukkaan, esim. ylipainoisilla?
V:
Kyllä on. Lisätty sokeri ja maito/kerma/kasvijuoma vaikuttavat osaltaan koko ruokavalion energia- ja rasvamäärään sekä rasvan laatuun ja sitä kautta ruokavalion terveysvaikutuksiin.

K:
Eikö ole ristiriitaista, että maassa, jossa juodaan paljon kahvia, diabetes on kansansairaus? Jos kahvi pienentää diabetesriskiä myös ylipainoisilla, miksi meillä on niin paljon diabetesta?
V:
Professori Jaakko Tuomilehto: Tätä on pohdittu paljon. Kahvi ei ehkä kuitenkaan estä kokonaan diabeteksen kehittymistä, mutta siirtää sen alkamisen myöhempään ajankohtaan. On erittäin merkittävää, jos diabetekseen sairastuminen siirtyy 1-2 vuotta myöhäisemmäksi, koska sillä on suuri vaikutus sydäntautiriskiin. Jos diabeteksen alkaminen siirtyy vuodella eteenpäin se tarkoittaa sydäntautiriskin pienenemistä 5 %:lla. Kahvi ei voi poistaa esimerkiksi lihavuuden ja liikunnan puutteen vaikutuksia diabetesriskiin.
Mutta, jos emme joisi näin paljon kahvia kuin juomme, kuinka paljon meillä olisi diabetesta, kun sairastuisimme jo nuorena?

K:
Sitooko kahvi ruoan päälle juotuna erilaisia ravintoaineita ja estää niitä imeytymistä?
V:
Professori Jaakko Tuomilehto: Ei ole tiedossani muuta, kuin se, että sokerin imeytyminen hidastuu. On myös keskusteltu kahvin juonnin ja kofeiinin saannin vaikutuksista kalsiumin imeytymiseen. Jotta vaikutus olisi merkittävä, pitäisi kahvia juoda aterian jälkeen suuria määriä, ja yleensä aterian jälkeen nautittaan kuitenkin yksi tai kaksi kupillista kahvia. Joissakin tutkimuksissa on havaittu, että kahvi vaikuttaa raudan imeytymiseen, mutta vaikutus on erittäin vähäinen. Henkilöillä, joilla on anemia, runsas kahvijuonti voi pieneltä osalta vaikuttaa siihen, että rauta ei imeydy. Toisaalta nykypäivänä runsaan punaisen lihan kulutuksen myötä rautaa saadaan jopa liikaa. Joten jos kahvi estää raudan imeytymistä, on useimmiille hyvä asia.

K:
Monesti olen lukenut väittämän, jossa ei suositella juotavan kahvia ruuan päälle selityksenä, että se hidastaisi ruuansulatusta - tämä lienee siis myytti?
V:
Professori Jaakko Tuomilehto: Se on myytti ja se on juuri päinvastoin. Kahvi lisää inkretiinien eli suolistohormonien määrää. Inkretiinit parantavat ruoansulatusta. Lisäksi on muistettava, että kahvissa on myös jonkin verran liukoisia kuituja sekä kivennäisaineita, joilla on saattaa olla myönteinen vaikutus ruoansulatukseen.

K:
Onko kahvin terveysvaikutusten puolesta väliä sillä, että käyttääkö kahvissa maitoa, kaurajuomaa tms.?
V:
Professori Jaakko Tuomilehto: Ei ole suuria eroja silloin, kun maitoa/kaurajuomaa lisätään pieni määrä, lukuunottamatta oikein paksun kerman käyttöä. Monilla pienen pieni määrä maitoa estää kahvin aiheuttamia mahavaikutuksia, varsinkin aamulla, jos haluaa nauttia kahvia tyhjään vatsaan.

K:
Tiedetäänkö, miten pressokahvi nostaa kolesterolia verattuna suodatin/pannukahviin? Oletuksena, että kahvi tehdään pressopannulla suodatinkahvijauheesta?
V:
Paahdetussa kahvissa on noin 11–16 % lipidejä eli rasvayhdisteitä, jotka tutkimusten mukaan vaikuttavat jonkin veren kolesterolitasoa nostavasti. Kahvin valmistustapa vaikuttaa siihen, kuinka paljon näitä yhdisteitä on kahvijuomassa ja miten kahvijuoma vaikuttaa veren kolesterolitasoon. Kahvin kolesterolivaikutuksiin vaikuttaa näin ollen myös nautitun kahvin määrä.

• Kun kahvijuoma valmistetaan suodattamalla, nämä yhdisteet jäävät suurimmaksi osaksi kahvijauheeseen tai suodatinpaperiin. Siksi suodatinkahvin ei ole useimmissa tutkimuksissa todettu nostavan veren kolesterolia.
• Automaattikahvin ja nk. mutterikannulla valmistetun pressokahvin valmistuksessa juoma suodatetaan karkean suodattimen läpi. Ne eivät suodata näitä rasvayhdisteitä aivan yhtä tehokkaasti kuin suodatinpaperia.
• Pannukahvia valmistettaessa näitä yhdisteitä uuttuu jonkin verran myös kahvijuomaan, ja tutkimusten mukaan pannukahvi nostaa veren kolesterolitasoja.
• Pressokannulla (kannu, jossa nk. männän avulla painetaan kahvipurut uuttamisen jälkeen kannun pohjalle) valmistettu kahvijuoma vastaa pannukahvia.

Lisää tietoa kahvista ja kolesterolista täällä.
Tutustu täällä kahvin koostumukseen ja ravintosisältöön.

K:
Onko kuitenkin ok juoda espressokahvia suodattamatta sitä, esim.mutteripannulla, jos ei ole korkea kolesteroli?
V:
Professori Jaakko Tuomilehto: Myös espressokeittimissä ja mutteripannuissa on suodatin, joka ei ole ihan yhtä tehokas kuin paperisuodattimet. Kafestoli- ja kahveolipitoisuudet ovat espressokahvissa aika matalia, joten espressokahvin juominen kolesterolin kannalta on turvallista.

K:
Kahvikupillinen on aika haastava määre tutkimuksissa. Pitäisikö tutkimuksissa alkaa puhumaan juoduista deseistä?
V:
Kahvikupillisten koko pyritään huomioimaan ja raportoimaan tutkimuksissa mahdollisimman huolellisesti. Eli, jos joku juo mukillisia niin se suhteutetaan kahvikupillisiksi. Riippuen tutkimusmenetelmästä voi tässä tulla myös epätarkkuutta erityisesti, jos tutkittavat vastaavat kyselyyn kirjallisesti eivätkä haastattelussa. Ruokavaliohaastatteluissa käytetään apuna esimerkiksi kuvia erikokoisista kahvikupeista ja -mukeista, jotta tutkittava pystyy mahdollisimman tarkasti kertomaan juomansa kahvin määrän.

K:
Kun tutkimuksissa puhutaan kahvikupissa, niin onko yksi kupillinen se non 120 ml?
V:
Tutkimuksissa yleensä kerrotaan käytetyn kahvikupin koko. Usein se on 150 ml.

K:
Onko totta, että kofeiiniin voi syntyä toleranssia?
V:
Professori Jaakko Tuomilehto: Kyllä, tämä pitää paikkansa. Kun juo kahvia/saa kofeiinia säännöllisesti suuria määriä, ei piristävä vaikutus tunnu ajan myötä enää yhtä suurelta verrattuna siihen, että kahvia nauttii päivittäin 2-3 kupillista. Jos kahvin määrää välillä vähentää tai pitää muutaman päivän taukoa kahvin juonnissa, tulee piristävä vaikutus takaisin.

K:
Miten kahvi vaikuttaa henkilöillä, joilla on haurastunut luusto? Millainen päivä- tai kerta-annos suositus on olemassa osteoporoosia sairastavalle? – Kannattaako päivän kahvit nauttia kerralla? Minkälaisten ruoka-aineiden kanssa? Aina ruuan yhteydessä vai erillisellä kahvitauolla? Mihin kahvin luustoaheikentävä vaikutus perustuu?
V:
Kohtuullisen kahvinjuonnin (3-5 kupillista/päivä) ei ole todettu olevan haitaksi luustolle, jos ruokavaliosta saadaan riittävästi kalsiumia. Luustoliiton suositus luustoterveellisestä ruokavaliosta painottaa riittävän kalsiumin, proteiinin ja D-vitamiinin saannin tärkeyttä.
Kofeiinilla ei ole havaittu olevan yleisiä haitallisia vaikutuksia luustoterveyteen. Mahdollisia haitallisia vaikutuksia luun tiheyteen on havaittu lähinnä tutkimusaineistoissa, joissa kalsiumin saanti on ollut riittämätöntä ja kahvinjuonti erittäin runsasta (yli 9 kupillista päivässä). Kofeiinin haitallisista vaikutuksista luustoterveyteen tai kalsiumtilaan ei ole näyttöä henkilöillä, jotka saavat päivittäin suositellun määrän kalsiumia.
Lisätietoa kahvista ja luustoterveydestä täällä.

K:
Missä iässä kannattaa ryhtyä juomaan kahvia? Miten näette enrgiajuomat kokonaisravitsemuksen kannalta?
V:
Valtion ravitsemusneuvottelukunnan Syödään yhdessä – ruokasuositus lapsiperheille neuvoo, että lapsille turvallisena määränä pidetään 3 mg/painokilo/vrk. Lapset voivat saada kofeiinia kolajuomien lisäksi myös kaakaosta ja suklaa-makeisista. Alle 15-vuotiaille ei suositella runsaasti kofeiinia sisältäviä juomia.
Lisää tietoa Valtion ravitsemusneuvottelukunnan ruokasuosituksista lapsiperheille löytyy täältä.

K:
Onko kahvilla mitään tutkittua yhteyttä suoliston toimintaan, esim. suoliston toiminnan kiihtymiseen välittömästi kahvinjuonnin jälkeen?
V:
Professori Jaakko Tuomilehto: Kyllä suoliston toiminta kiihtyy. Siihen vaikuttavat osaltaan inkretiinit sekä kahvin fenoliyhdisteet ja kahvihappo.
Lisätietoa kahvin vaikutuksesta ruoansulatukseen löytyy englanninkielisestä asiantuntijaraportista
"Coffee and its effect on digestion" ja "Coffee and digestion" -videosta.
Lisätietoa kahvista ja ruoansulatuskanavan toiminnasta täällä.

K:
Onko kahvin/kofeiinin turvallinen saantimäärä imetysaikana sama riippumatta siitä, onko lapsi täysimetyksellä vai syökö lapsi jo pääosin kiinteää ruokaa? Tai esim. riippumatta lapsen iästä (vastasyntynyt vs. taaperoikäinen)?
V:
Valtion ravitsemusneuvottelukunnan Syödään yhdessä –ruokasuositus lapsiperheille neuvoo, että kahvia voi nauttia kohtuullisesti. Runsas kahvin juonti saattaa tehdä lapsesta levottoman, sillä osa kofeiinista kulkeutuu rintamaitoon. Raskaana oleville ja imettäville suositellaan korkeintaan 200 mg kofeiinia/päivä – mukaan lasketaan kaikista lähteistä (esim. kahvi, tee, kolajuomat, suklaa, kaakao, energiajuomat) tuleva kofeiini. 200 mg kofeiinia saa noin 3 dl (= noin kaksi kahvikupillista) tavallista suodatinkahvia tai yhdestä desilitrasta espressoa.
Lisää tietoa Valtion ravitsemusneuvottelukunnan ruokasuosituksesta lapsiperheille löytyy täältä.

K:
Miten kahvista poistetaan kofeiini? Poistuuko tällä menetelmällä muitakin yhdisteitä kuin kofeiini?
V:
Kofeiinin poistamiseen kahvista (raakakahvista) on monia eri menetelmiä, kuten vesimenetelmä, hiilidioksidi ylipaineessa -menetelmä sekä eri liuotusaineiden käyttäminen. Menetelmissä usein poistuu myös muitakin aineita, mutta menetelmät ovat kyllä viime vuosina kehittyneet ja parantuneet.
Lisätietoa kofeiinittomasta kahvista täällä.

K:
Mitä tiedetään kahvin säilytyksessä ja kuljetuksessa mahdollisesti tulleista hometoksiineista tai kasvinsuojeluainejäämistä?
V:
Kahvisssa havaitut homemyrkyt ovat olleet okratoksiinijäämiä. Suomeen tuoduissa kahveissa hometoksiiniit ovat olleet hyvin harvinaisia. Euroopan Unionissa paahdetulle kahville on säädetty okratoksiinin enimmäispitoisuus. Lisäksi raakakahvin okratoksiinipitoisuuksia valvotaan mm. tullin toimesta. Kahvi- ja paahtimoyhdistyksen jäsenyrityksille hometoksiinien valvonta on tärkeä osa laadunvarmistusta.
Myös kasvinsuojeluaineiden jäämille on Euroopan komissio asettanut tiukat rajat, joita valvotaan säännöllisesti. Tulli valvoo maahantuotavaa kahvia ja lisäksi Kahvi- ja paahtimoyhdistyksen jäsenyritykset valvovat jatkuvasti riskiperusteisesti tuotantoon tulevia kahvieriä. Lainsäädännön kehitystä seurataan ja lakeja noudatetaan tiukasti.