Raskaus

Kofeiinin saanti ja sikiön terveys

Kofeiini ja sikiön kasvu

Kofeiinin saantia ja sikiön hidastunutta kasvua selvittäneiden tutkimusten tulokset ovat epäjohdonmukaisia. Osassa tutkimuksia ei ole havaittu vaikutuksia sikiön kasvuun, osassa sen sijaan on havaittu runsaan kofeiinin saannin olevan yhteydessä hidastuneeseen kasvuun, mutta sekoittavien tekijöiden merkitystä ei ole kyetty määrittelemään^1,13.

Yksi laajimmista tutkimuksista on hollantilainen prospektiivinen Dutch Generation R -kohorttitutkimus, johon osallistui 7 346 raskaana olevaa naista. Kofeiinin saannin ja sikiön päänympäryksen tai sikiön arvioidun painon välillä havaittiin epäjohdonmukaisia yhteyksiä. Runsas kofeiinin saanti (yli 540 mg/päivä) oli yhteydessä alhaiseen syntymäpituuteen, mikä viittaa siihen, että kofeiini voisi heikentää sikiön kasvua³⁵. Näiden yhteyksien arvioimiseksi tarvitaan kuitenkin lisätutkimuksia muissa kuin eurooppalaisissa väestöissä. Lisätutkimuksia tarvitaan myös siitä, miten havaittu sikiön hidastunut kasvu mahdollisesti vaikuttaa syntymän jälkeen. Tulokset laajasta prospektiivisesta kohorttitutkimuksesta, jossa kahvi oli kofeiinin pääasiallinen lähde, osoittivat kahvin, ei kofeiinin, olevan lievästi yhteydessä raskauden pidempään kestoon, mutta ei yllättävään ennenaikaiseen synnytykseen²⁹. Kofeiinin saanti oli kuitenkin johdonmukaisesti yhteydessä alhaisempaan syntymäpainoon ja lisäsi todennäköisyyttä, että vauva oli pieni suhteessa sikiöikään²⁹.

American College of Obstetricians and Gynecologists -järjestön (yhdysvaltalainen synnytyslääkärien ja gynekologien ammattijärjestö) lausunnossa vuonna 2010 todettiin, että kofeiinin yhteyttä kasvun hidastumiseen ei ole toistaiseksi pystytty määrittämään³⁴.

Vuonna 2015 julkaistussa meta-analyysissa selvitettiin kofeiinin saannin yhteyttä alhaiseen syntymäpainoon. Jokainen 100 mg:n lisäys päivittäisessä kofeiinin saannissa lisäsi alhaisen syntymäpainon riskiä 3 %³⁶.

Vuonna 2015 julkaistussa Cochrane-katsauksessa selvitettiin äitien kofeiinin saannin rajoittamisen vaikutuksia. Katsauksen mukaan kofeiinin välttämisen vaikutuksista ei ole riittävästi tutkimustuloksia, jotta yhteys alhaiseen syntymäpainoon tai muihin raskauteen liittyviin tekijöihin voitaisiin joko vahvistaa tai kumota³¹.

Kofeiini ja synnynnäiset epämuodostumat

Brentin ja kumppaneiden riskianalyysin mukaan on erittäin epätodennäköistä, että tavanomainen tai jopa runsas kofeiinin saanti raskauden aikana lisäisi synnynnäisten epämuodostumien riskiä¹³. Joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta tutkimuksissa ei ole havaittu, että suurempi kofeiinin saanti lisäisi epämuodostumien riskiä.

Eräässä tutkimuksessa havaittiin lievä positiivinen yhteys äidin kofeiinin saannin ja selkärankahalkion (spina bifida) esiintymisen välillä, mutta annos-vastesuhdetta ei havaittu ja yhteys teenjuontiin oli negatiivinen. Sekoittavia tekijöitä, kuten tupakointia tai alkoholinkäyttöä, ei kirjattu (ainoastaan kyllä/ei -vastaukset) riittävän tarkasti¹⁴. Tapaus-verrokkitutkimuksessa, johon osallistui 776 tapausta ja 8756 verrokkia, selvitettiin selkärankahalkion riskiä ja äidin tupakointia, alkoholin käyttöä sekä kahvinjuontia ensimmäisen raskauskuukauden aikana. Tulosten mukaan oli epätodennäköistä, että tupakointi (1-9 ja >10/päivä), alkoholin käyttö (keskimäärin >4 annosta/päivä) ja kofeiinin saanti (<1, 1 ja >2 kupillista/päivä) liittyisivät lisääntyneeseen selkärankahalkion riskiin¹⁵. Sama tutkimusryhmä otti esille sen, että geneettiset erot kofeiinin aineenvaihdunnan hitaudessa/nopeudessa voivat johtaa erilaiseen riskitasoon¹⁶.

Vuonna 2015 julkaistussa meta-analyysissa tarkasteltiin äidin kahvinjuontia ja hermostoputken sulkeutumishäiriötä. Sen mukaan äidin raskaudenaikainen kahvinjuonti ei ollut tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä hermostoputken sulkeutumishäiriöiden tai niiden alatyypin, selkärankahalkioiden, esiintyvyyteen¹⁷.

Vuonna 2011 julkaistussa National Birth Defects Prevention -tutkimuksessa selvitettiin äidin kofeiinin saannin (kahvista, teestä, virvoitusjuomista ja suklaasta) yhteyttä tiettyihin synnynnäisiin epämuodostumiin. Tutkimuksessa oli mukana 3 346 tapausta ja 6 642 verrokkia. Tulosten mukaan äidin kofeiinin saanti ei ole yhteydessä synnynnäisiin epämuodostumiin¹⁸. Toisessa samaan aineistoon perustuneessa tutkimuksessa selvitettiin äidin kofeiinin saannin yhteyttä synnynnäiseen raajojen puuttumiseen. Aineistossa oli mukana 844 tapausta ja 8 069 verrokkia. Tulosten mukaan runsas virvoitusjuomien käyttö oli yhteydessä suurentuneeseen pitkien raajojen puuttumisen riskiin. Kahvin- ja teenjuonti evät olleet yhteydessä minkäänlaisiin synnynnäisiin raajojen puuttumisiin¹⁹.

Kofeiini ja sikiökuolleisuus

Vuosina 2000-2009 julkaistuihin tutkimuksiin perustuneessa katsauksessatarkasteltiin neljää kofeiinin ja sikiökuolemien yhteyttä selvittänyttä tutkimusta¹. Tutkimuksista kolme oli saman tutkimusryhmän tekemiä. Näistä kahdessa havaittiin kohtalainen yhteys kofeiinin ja sikiökuolemien välillä, mutta kolmannessa tutkimuksessa yhteyttä ei havaittu. Myös neljännessä tutkimuksessa havaittiin positiivinen yhteys. Yksikään tutkimuksista ei riittävästi huomioinut raskauden merkkeihin liittyviä sekoittavia tekijöitä. Kuten keskenmenoihin liittyvien tutkimusten kohdalla, myös näiden kofeiiniin ja sikiökuolemiin liittyvien tutkimusten tulosten tulkinnassa tulee huomioida yleiset sekoittavat tekijät, jotka voivat selittää kofeiinin saantiin liittyviä havaintoja¹.

Äidin kofeiinin saanti ja lasten akuutti leukemia

Tästä aiheesta on vain vähän tutkimustietoa. Osa tutkimustuloksista viittaa raskauden aikaisen kahvinjuonnin olevan yhteydessä lisääntyneeseen lapsuusiän leukemian riskiin, mutta tämän ymmärtämiseksi tarvitaan lisää tutkimuksia. EFSA (Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen) suosittelee raskaana oleville ja imettäville naisille kaikista lähteistä saatuna korkeintaan 200 mg kofeiinia/päivä, mikä vastaa 2-3 kupillista kahvia⁵.

IARC (International Agency for Research on Cancer) arvioi vuonna 2016 kahvinjuontiin ja lasten leukemiaan liittyvän tutkimustiedon. Sen mukaan tutkimustulokset ovat epäjohdonmukaisia, eikä kahvinjuonnin yhteydestä lasten leukemiaan ole vahvaa tutkimusnäyttöä³⁷.

• Vuonna 2015 julkaistussa meta-analyysissa oli 3 649 tapausta ja 5 705 verrokkia. Tutkijoiden mukaan tulokset "vahvistavat äidin kahvinjuonnin haitallisen yhteyden lasten leukemiariskiin sekä viittaavat siihen, että äidin kolajuomien käytöllä on vastaava vaikutus"³⁸.

• Toisessa vuonna 2015 julkaistussa tutkimuksessa selvitettiin vanhempien tupakointia ja äidin alkoholin, kahvin ja teen käyttöä raskauden aikana sekä lasten akuuttia leukemiaa. Tulosten mukaan lasten akuutti leukemia ei ollut yhteydessä raskauden aikaiseen kahvinjuontiin, mutta kahvinjuonnin ja akuutin lymfoblastileukemian välillä havaittiin yhteys³⁹.

Vuonna 2018 julkaistiin äidin kahvinjuontia käsitellyt kirjallisuuskatsaus, jossa oli mukana 2 552 tapausta ja 4 876 verrokkia. Katsauksen mukaan yli 2 kupillista kahvia/päivä raskauden aikana saattaa lisätä lasten akuutin lymfoblastisen leukemian riskiä, vaikkakin tutkimuksessa oli tutkijoiden mukaan puutteita. Tutkijat tukevat nykyistä suositusta kofeiinin saannin rajoittamisesta raskauden aikana⁴⁰.