Kahvitorkut

Kahvitorkkujen kannattajat juovat kupillisen kahvia ennen nukahtamista

Maaliskuu 2019

Kahvitorkkujen - eli juodaan kahvia ennen 15-20 minuutin lyhyitä torkkuja – ajatellaan lisäävään vireystasoja, koska kahvi vaikuttaa unta edistävään adenosiiniin.

Kahvi sisältää kofeiinia, joka on kemialliselta rakenteeltaan samankaltainen kuin adenosiini. Siksi kofeiini voi toimia eräänlaisena ”huijarina” ja estää adenosiinin vaikutukset. Tällöin valppauden ja vireyden tunteet syrjäyttävät väsymyksen tunteen¹.

Kofeiini imeytyy elimistöön noin 45 minuutissa nauttimisen jälkeen. Valppaus lisääntyy, kun kofeiini on imeytynyt. Kahvin nauttiminen ennen torkkuja saattaa parantaa vireystilaa, koska adenosiinipitoisuus pienenee nukkumisen aikana. Pienempi adenosiinimäärä antaa kofeiinille mahdollisuuden kilpailla sen kanssa aivoissa. Kofeiinilla on aivoissa käytettävissään enemmän reseptoreita, mikä tehostaa sen vaikutuksia².

Lisätietoa kofeiinin vaikutuksista adenosiinireseptoreihin täällä.

On hyvä muistaa, että kofeiini saattaa vaikuttaa uneen. Päivittäinen kofeiinin saanti on yhteydessä huonompaan unen laatuun ja lisääntyneeseen päiväaikaiseen väsymykseen³. Tutkimusten mukaan kofeiinin metaboliassa on geneettisiä eroja. Tutkimuksissa on löydetty useita geenejä, jotka vaikuttavat siihen, kuinka herkkä yksilö on kofeiinin vaikutuksille^4,5. Jotkut ovat muita herkempiä kofeiinin vaikutuksille.

Erään pienen tutkimuksen mukaan liikenneonnettomuudet vähenivät merkitsevästi niillä, jotka nauttivat 200 mg kofeiinia ja ottivat puolen tunnin torkut verrattuna niihin, jotka eivät nauttineet kofeiinia tai ottaneet torkkuja⁶. Johtopäätösten tekeminen edellyttää kuitenkin lisätutkimuksia. Koska kofeiini vaikuttaa eri tavalla eri ihmisiin, kahvitorkut eivät välttämättä sovi kaikille.

Lähteet

1. Fredholm B.B. et al. (1999) Actions of caffeine in the brain with special reference to factors that contribute to its widespread use. Pharmacol Rev, 51:83-133.
2. Bjorness T.E., Greene R.W. (2009) Adenosine and Sleep. Curr Neuroharmacol, 7(3):238-245.
3. Clark I. and Landolt H.P. (2016) Coffee, Caffeine, and Sleep. Sleep Med Rev, 31:70-78.
4. Retey J.V. et al. (2007) A genetic variation in the adenosine A2A receptor gene (ADORA2A) contributes to individual sensitivity to caffeine effects on sleep. Clin Pharmacol Ther, 81:692–8.
5. Cornelis M.C. et al. (2007) Genetic polymorphism of the adenosine A2A receptor is associated with habitual caffeine consumption. Am J Clin Nutr, 86:240–4.
6. Reyner L.A., Horne, J.A. (1997) Suppression of sleepiness in drivers: combination of caffeine with a short nap. Psychopharmacol, 34(6):721-5.