Kahvi ja tyypin 2 diabetes

Kahvin eri yhdisteet ja tyypin 2 diabetes

Toistaiseksi ei ole osoitettu mahdollista mekanismia, joka selittäisi tavallisen tai kofeiinittoman kahvin yhteyden pienempään tyypin 2 diabeteksen sairastumisriskiin. Useita vaikutusmekanismeja on kuitenkin ehdotettu.

Kofeiini

Kahvi ja tee ovat useimmissa maissa ruokavalion tärkeimmät kofeiinin lähteet, joten kofeiinin mahdollista vaikutusta on vaikea erottaa kahvin vaikutuksesta. Kofeiinittomalla kahvilla on kuitenkin todettu olevan samansuuruinen yhteys kuin tavallisella kahvilla. Siksi kofeiinin merkitys ei todennäköisesti ole keskeinen kahvinjuonnin ja tyypin 2 diabeteksen välisessä käänteisessä yhteydessä^3,6-8.

On ristiriitaista, että akuutti kofeiinin saanti (tyypillisesti suuri annos lyhyen ajan kuluessa) johtaa tutkimusten mukaan glukoosi-intoleranssiin ja insuliiniherkkyyteen, kun taas jatkuvalla kofeiinin saannilla (tyypillisesti pieniä annoksia pitkällä aikavälillä) sen sijaan on vain vähäinen vaikutus glukoosiaineenvaihduntaan^31,32.

• Vuonna 2009 julkaistussa tutkimuksessa selvitettiin akuuttien kofeiiniannosten vaikutuksia glukoosin sietokykyyn naisilla, joilla oli tai ei ollut raskausdiabetesta. Kofeiini ei vaikuttanut glukoosi- tai insuliinitasoihin naisilla, joilla ei ollut raskausdiabetesta, mutta heikensi insuliiniherkkyyttä naisilla, joilla oli raskausdiabetes³³.
  
  

Kahvin muut ainesosat

Kahvissa on monia muita yhdisteitä, kuten polyfenoleja, joihin myös klorogeenihapot kuuluvat. Tutkimusten mukaan nämä yhdisteet saattavat vaikuttaa glukoosiaineenvaihduntaan, ja ne voivat olla yhteydessä pienentyneeseen riskiin sairastua tyypin 2 diabetekseen.

Kahvin polyfenolit

• Vuonna 2016 julkaistussa diabeteksen merkittäviä biomarkkereita analysoineessa tutkimuksessa todettiin, että kahvin polyfenoleilla saattaa olla antidiabeettisia vaikutuksia. Tutkijat suosittelivat tutkimuksen toistamista laajemmassa aineistossa ja kummallakin sukupuolella³⁴.

• Vuonna 2018 julkaistussa alustavassa kliinisessä tutkimuksessa todettiin, että kahvin yksittäisillä polyfenoleilla saattaa olla spesifisiä vaikutuksia, kuten esimerkiksi glykeemisen kontrollin paraneminen henkilöillä, joilla on insuliiniresistenssi, verensokeri- ja HbA1c-tason aleneminen sekä insuliinin erityksen ja siedon paraneminen. Näiden vaikutusten selvittämiseksi tarvitaan kuitenkin lisätutkimuksia³⁵.

Tutkimusten mukaan klorogeenihapot (yksi polyfenoleista) voivat alentaa paastoglukoosia ja plasman glukoosin huipputasoa glukoosirasituskokeessa heikentämällä glukoosin imeytymistä suolistossa³⁶.

• Vuonna 2008 julkaistun tutkimuksen mukaan klorogeenihapot saattavat alentaa glukoosi- ja insuliinitasoja 15 minuutin kohdalla oraalisessa glukoosirasituskokeessa. Tässä kokeessa kofeiinittomalla pikakahvilla ei ollut vaikutusta⁹.
  

• Toisen, vuonna 2018 julkaistun tutkimuksen mukaan kahvinjuonti oli yhteydessä paastoinsuliinin ja ensimmäisen tunnin insuliinin tasoihin sekä käänteisesti yhteydessä toisen ja kolmannen tunnin plasman glukoositasoihin oraalisessa glukoosirasituskokeessa³⁷.

• Vuosina 2009 ja 2017 julkaistuissa kirjallisuuskatsauksissa havaittiin, että klorogeenihappo saattaa vaikuttaa merkitsevästi glukoosiaineenvaihdunnan säätelyyn ja näin ollen myös siihen liittyviin häiriöihin, kuten diabetekseen^10,11.

• Vuonna 2018 julkaistun tutkimuksen mukaan klorogeenihapot saattavat osallistua sekä rasva- että glukoosiaineenvaihdunnan säätelyyn ja saattavat olla yhteydessä pienempään rasvamaksan, sydän- ja verisuonisairauksien ja diabeteksen riskiin. Ne saattavat myös suojata maksaa kemikaaleilta tai lipopolysakkaridien aiheuttamilta vaurioilta³⁸.

• Vuonna 2020 julkaistun kirjallisuuskatsauksen mukaan klorogeenihapoilla ja niiden aineenvaihduntatuotteilla ei ole suoraan vaikutusta aterian jälkeiseen veren glukoosi- tai insuliinitasoon, mutta joitain vaikutuksia glukoosin imeytymiseen ja hyödyntämiseen. Johtopäätösten mukaan klorogeenihapot saattavat vaikuttaa glukoosin imeytymiseen ja hyödyntämiseen, vaikka ne eivät suoraan vaikuta hiilihydraattien pilkkoutumiseen³⁹.

• Vuonna 2020 julkaistussa Nurses Health Studyn ruokavalio- ja aineenvaihdunta-aineistosta laaditussa katsauksessa todettiin, että kahvinjuonti on naisilla laajasti yhteydessä aineenvaihdunnan muutoksiin, joista tärkeimpiä voivat olla rasvojen aineenvaihduntatuotteet. Tyypin 2 diabeteksen riskiin yhteydessä olleista aineenvaihduntatuotteista merkittävimmät olivat trigonelliini sekä polyfenolien ja kofeiinin aineenvaihduntatuotteet⁴⁰.
  
  

Antioksidantit

Tutkimusten perusteella on ehdotettu, että kahvi saattaa vaikuttaa ruokavaliosta saatavien antioksidanttien kokonaismäärään ja siten vähentää oksidatiivista stressiä. Tämä saattaa auttaa ehkäisemään tyypin 2 diabeteksen kehittymistä^41,42. Kahvin mahdollinen merkitys oksidatiivisen stressin vähentämisessä on mielenkiintoinen, mutta tätä hypoteesia ei ole vielä vahvistettu.