Kahvi on yhteydessä pienentyneeseen sydän- ja verisuonitautiriskiin

ISIC:n (Institute for Scientific Information on Coffee) asiantuntijaraportissa luodaan katsaus uusimpaan tutkimustietoon kahvinjuonnin yhteydestä sydän- ja verisuonitauteihin. Raportin on tarkastanut Tanskan Århusin yliopiston kliinisen lääketieteen osaston professori Kjeld Hermansen.

Uusimpien tutkimustulosten mukaan kohtuullinen kahvinjuonti on yhteydessä pienentyneeseen sydän- ja verisuonitautiriskiin.

• Kohtuullinen päivittäinen kahvinjuonti, kolme kupillista päivässä, on yhteydessä pienentyneeseen sydän- ja verisuonitautien riskiin ja kuolleisuuteen verrattuna siihen, että kahvia ei juoda ollenkaan. Tutkimuksissa on erityisesti havaittu pienentynyt aivohalvausten ilmaantuvuus^1-5.
• Kahvinjuonti, vähintään 3 kupillista päivässä, on yhteydessä merkitsevästi pienentyneeseen kohonneen verenpaineen^6-8 ja etesivärinän^9-12 riskiin.
• Miehillä kahvinjuonnin on havaittu olevan yhteydessä merkitsevästi pienentyneeseen aivoverisuonitapahtumien, sydämen vajaatoiminnan ja rytmihäiriöiden ilmaantuvuuteen¹⁵.

Asiantuntijaorganisaatiot ovat huomioineet kahvinjuonnin myönteiset vaikutukset.

• Euroopan verenpaineyhdistyksen (European Society of Hypertension) vuonna 2022 päivitetyn ravintoaineita ja verenpainetta käsittelevän kannanoton mukaan antioksidantteja sisältäviä juomia, kuten kahvia ja teetä, voidaan mahdollisesti pitää hyödyllisinä terveen verenpaineen ylläpitämisessä¹³.
• Euroopan kardiologiyhdistyksen (European Society of Cardiology) vuonna 2021 päivitetyssä sydän- ja verisuonitautien ehkäisy -suosituksessa todetaan ensimmäistä kertaa, että kohtuullinen kahvinjuonti (3-4 kupillista päivässä) ei todennäköisesti ole haitallista, vaan mahdollisesti jopa kohtalaisen hyödyllistä¹⁴.

Professori Kjeld Hermansen toteaa:

- Kohtuullinen kahvinjuonti ei ole yhteydessä ainoastaan pienentyneeseen sydän- ja verisuonitautien riskiin, vaan myös pidempään elinikään. Tämä koskee sekä sairastuneita että niitä, joilla ei ole sydän- ja verisuonisairautta. Kahvipavuissa on yli 100 biologisesti aktiivista yhdistettä, jotka voivat auttaa vähentämään oksidatiivista stressiä ja tulehdusta sekä parantamaan insuliiniherkkyyttä ja aineenvaihduntaa. Tarkkaa sydän- ja verisuonitauteihin liittyvää vaikutusmekanismia ei kuitenkaan vielä tunneta."

Tutustu uuteen asiantuntijaraporttiin (englanninkielinen).

Lähteet:

1. Ding M, et al (2014). Long-term coffee consumption and risk of cardiovascular disease: a systematic review and a dose-response meta-analysis of prospective cohort studies. Circ. 129(6):643-59.
2. Crippa A, et al. (2014). Coffee consumption and mortality from all causes, cardiovascular disease and cancer: a dose-response meta-analysis. Am J Epidemiol. 180(8):763-75.
3. Rodriguez Artalejo F & Lopez Garcia E. (2017). Coffee consumption and cardiovascular disease: a condensed review of epidemiological evidence and mechanisms. J Agric Fd Chem. 66(21):5257-63.
4. O’Keefe JH, et al. (2018). Coffee for cardioprotection and longevity. Prog Cardiovasc Dis. 61(1):38-42.
5. Poole R, et al. (2017). Coffee consumption and health: umbrella review of meta-analyses of multiple health outcomes. BMJ. 22;359:j5024.
6. D’Elia L, et al. (2019). Coffee consumption and risk of hypertension: a dose-response meta-analysis of prospective studies. Eur J Nutr. 58(1):271-80.
7. Xie C, et al. (2018). Coffee consumption and risk of hypertension: a systematic review and dose-response meta-analysis of cohort studies. J Hum Hypertens. 32(2):83-93.
8. Surman S & Oparil S. (2021). Coffee and arterial hypertension. Curr Hypertens Rep. 23(7):38.21.
9. Larsson SC, et al, (2015). Coffee consumption is not associated with increased risk of atrial fibrillation: results from two prospective cohorts and a meta-analysis. BMC Medicine. 13(1):207.
10. Casiglia E, et al. (2018). Caffeine intake reduces incident atrial fibrillation at a population level. Eur J Prev Cardiol. 25(10):1055-62.
11. Abdelfattah R, et al. (2018). Does caffeine consumption increase the risk of new-onset atrial fibrillation? Cardiology. 140(2):106-14.
12. Krittanawong C, et al. (2021). Is caffeine or coffee consumption a risk for new-onset atrial fibrillation? A systematic review and meta-analysis. Eur J Prev Cardiol. 28(12):e13-5.
13. Borghi C, et al. (2020). Nutraceuticals and blood pressure control: a European Society of Hypertension position document. J Hypertens. 38(5):799-812.
14. European Society of Cardiology (ESC). 2021 ESC guidelines on cardiovascular disease prevention in clinical practice. Eur Heart Jour. 42:3227-337.
15. Tikhonoff V, et al. (2022). Prognostic cut-off values of caffeine and cardiovascular events in a cohort of unselected men and women from general population. Abstract presented at ESC congress.