Ruoansulatuskanava

Kirjallisuuskatsaus:
Kahvi saattaa stimuloida ruoansulatusta

• Kahvinjuonti stimuloi ruoansulatusprosessia ja edistää liikkuvuutta paksusuolessa^1-2.
• Kahvi saattaa muokata suoliston mikrobistoa lisäämällä ”hyvien bakteerien” määrää^4-8.
• Tutkimusten mukaan kahvi saattaa suojata tietyiltä maksasairauksilta ja pienentää sappikivien riskiä^24-31.

Nutrients-lehdessä julkaistu uusi tieteellinen kirjallisuuskatsaus nostaa esiin kahvin vaikutukset ruoansulatukseen ja suolistoon sekä muihin ruoansulatukseen osallistuviin elimiin. Institute for Scientific Information on Coffeen (ISIC) tuella toteutetun katsauksen mukaan kahvi stimuloi tiettyjä ruoansulatuksen toimintoja ja saattaa auttaa ehkäisemään joitakin yleisiä ruoansulatukseen liittyviä vaivoja, kuten sappikiviä^24-31 sekä pienentämään tiettyjen maksasairauksien riskiä^9-23.

Kirjallisuuskatsauksessa oli mukana 194 tieteellistä julkaisua, joiden mukaan kohtuullisella kahvinjuonnilla (EFSA:n määrittelyn mukaan 3–5 kupillista/päivä³²) ei ole haitallisia vaikutuksia ruoansulatuskanavan eri elimiin. Tutkimuksissa nousi esiin kaksi erityisen kiinnostavaa aihetta: kahvin yhteys pienentyneeseen sappikivien riskiin^24-31 ja pienentyneeseen haimatulehduksen riskiin, vaikka lisätutkimuksia edelleen tarvitaan^33,34.

Kahvilla on kolme päävaikutusta, kun se kulkee ruoansulatuskanavan läpi:

• Kahvi on yhteydessä ruoansulatuksessa tarvittaviin mahalaukun, sapen ja haiman eritteisiin. Kahvin on todettu lisäävään mahanesteessä olevien ruoansulatushormoni gastriinin ja suolahapon tuotantoa. Ne auttavat ruokamassan hajottamisessa mahalaukussa^35-39. Kahvi lisää myös ruoansulatuksessa tärkeän sapen eritykseen tarvittavan kolekystokiniinin tuotantoa^40,41.

• Kahvi näyttää olevan yhteydessä suoliston mikrobiston koostumuksen muutoksiin. Katsauksessa mukana olleiden tutkimusten mukaan kahvinjuonti muuttaa suoliston mikrobiston koostumusta, pääasiassa kaikkialla ruoansulatuskanavassa esiintyvien bifidobakteerien populaatiota^4-8.

• Kahvi on yhteydessä paksusuolen liikkuvuuteen, jonka avulla ruoka kulkee ruoansulatuskanavan läpi. Tarkastellun aineiston mukaan kahvi saattaa lisätä paksusuolen liikkuvuutta yhtä paljon kuin viljatuotteet, 23 % enemmän kuin kofeiiniton kahvi tai 60 % enemmän kuin lasillinen vettä¹ ja saattaa olla yhteydessä pienentyneeseen krooniseen ummetuksen riskiin^2,3.

Uusimmat tutkimustulokset tukevat vahvasti sitä, että kahvi on yhteydessä pienentyneeseen riskiin sairastua joihinkin maksasairauksiin, kuten maksasolusyöpään¹⁵, joka on yleisin maksasyöpä.

Tutkimusnäytön mukaan kahvi saattaa edistää ruoansulatuksen alkuvaiheita. Suurimmassa osassa tutkimuksia kahvin ei kuitenkaan ole todettu vaikuttavan suoraan maha–ruokatorven refluksiin⁴¹, joka on muiden riskitekijöiden, kuten liikalihavuuden ja huonon ruokavalion aiheuttama.

Uuden ”Effects of coffee on the gastro-intestinal tract: a narrative review and literature update” kirjallisuuskatsauksen laati Astrid Nehlig (Ph.D., Emeritus Research Director at the French National Institute of Health and Medical Research, INSERM).

“Päinvastoin kuin usein oletetaan, kahvi ei yleisesti ole yhteydessä suoliston tai ruoansulatuksen ongelmiin. Joissakin tapauksissa kahvi ehkäisee ruoansulatuksen ongelmilta, kuten ummetukselta. Uusimpien tutkimusten mukaan kahvi saattaa lisätä hyödyllisten suolistobakteerien, kuten bifidobakteerien, määrää. Tämän on kannustava lähtökohta, vaikka lisää tutkimustietoa kahvin vaikutuksista ruoansulatuskanavassa tarvitaan”, toteaa Nehlig.

Lähteet

1. Rao, S.S.; Welcher K.; Zimmerman, B.; Stumbo, P. Is coffee a colonic stimulant? Eur. J. Gastroenterol. Hepatol. 1998, 10, 113-118. doi: 10.1097/00042737-199802000-00003.

2. Chang, J.Y.; Locke, G.R.; Schleck, C.D.; Zinsmeister, A.R.; Talley, N.J. Risk factors for chronic constipation and a possible role of analgesics. Neurogastroenterol. Motil. 2007, 19, 905-911. doi: 10.1111/j.1365-2982.2007.00974.x.

3. Murakami, K.; Okubo, H.; Sasaki, S. Dietary intake in relation to self-reported constipation among Japanese women aged 18-20 years. Eur. J. Clin. Nutr. 2006, 60, 650-657. doi: 10.1038/sj.ejcn.1602365.

4. Qin, J.; Li, R.; Raes, J.; Arumugam, M.; Burgdorf, K.S.; Manichanh, C.; Nielsen, T.; Pons, N.; Levenez, F.; Yamada, T.; et al. A human gut microbial gene catalogue established by metagenomic sequencing. Nature 2010, 464, 59–65.

5. Arumugam, M.; Raes, J.; Pelletier, E.; Le Paslier, D.; Yamada, T.; Mende, D.R.; Fernandes, G.R.; Tap, J.; Bruls, T.; Batto, J.M.; et al. Enterotypes of the human gut microbiome. Nature 2011, 473, 174–180.

6. Gniechwitz, D.; Reichardt, N.; Blaut, M.; Steinhart, H.; Bunzel, M. Dietary fiber from coffee beverage: degradation by human fecal microbiota. J. Agric. Food Chem. 2007, 55, 6989-6996.

7. Reichardt, N.; Gniechwitz, D.; Steinhart, H.; Bunzel, M.; Blaut, M. Characterization of high molecular weight coffee fractions and their fermentation by human intestinal microbiota. Mol. Nutr. Food Res. 2009, 53, 287-299. 

8. Jaquet, M.; Rochat, I.; Moulin, J.; Cavin, C.; Bibiloni, R. Impact of coffee consumption on the gut microbiota: a human volunteer study. Int. J. Food Microbiol. 2009, 130, 117-121.

9. Loomis, D.; Guyton, K.Z.; Grosse, Y.; Lauby-Secretan, B.; Ghissassi, F.E.; Bouvard, V.; Benbrahim-Tallaa, L.; Guha, N.; Mattock, H.; Straif, K.; et al. Carcinogenicity of drinking coffee, mate, and very hot beverages. Lancet Oncol. 2016, 17, 877–878. doi: 10.1016/S1470-2045(16)30239-X.

10. IARC Working Group on the Evaluation of Carcinogenic Risk to Humans. Drinking Coffee, Mate, and Very Hot Beverages; International Agency for Research on Cancer: Lyon, France, 2018; Volume 116.

11. Li, TD; Yang, H.W.; Wang, P.; Song, C.H.; Wang, K.J.; Dai, L.P.; Shi, J.X.; Zhang, J.Y.; Ye, H. Coffee consumption and risk of pancreatic cancer: a systematic review and dose-response meta-analysis. Int. J. Food Sci. Nutr. 2019, 70, 519-529. doi: 10.1080/09637486.2018.1551337.

12. Bravi, F.; Tavani, A.; Bosetti, C.; Boffetta, P.; La Vecchia, C. Coffee and the risk of hepatocellular carcinoma and chronic liver disease: a systematic review and meta-analysis of prospective studies. Eur. J. Cancer Prev. 2017, 26, 368-377. doi: 10.1097/CEJ.0000000000000252.

13. Kennedy, O.J.; Roderick, P.; Buchanan, R.; Fallowfield, J.A.; Hayes, P.C.; Parkes, J. Coffee, including caffeinated and decaffeinated coffee, and the risk of hepatocellular carcinoma: a systematic review and dose-response meta-analysis. BMJ Open 2017, 7, e013739. doi: 10.1136/bmjopen-2016-013739.

14. Bhurwal, A.; Rattan, P.; Yoshitake, S.; Pioppo, L.; Reja, D.; Dellatore, P.; Rustgi, V. Inverse Association of Coffee with Liver Cancer Development: An Updated Systematic Review and Meta-analysis. J. Gastrointestin. Liver Dis. 2020, 29, 421-428. doi: 10.15403/jgld-805.

15. Tamura, T.; Hishida, A.; Wakai, K. Coffee consumption and liver cancer risk in Japan: a meta-analysis of six prospective cohort studies. Nagoya J. Med. Sci. 2019, 81, 143-150. doi: 10.18999/nagjms.81.1.143.

16. Larsson, S.C.; Wolk, A. Coffee consumption and risk of liver cancer: a meta-analysis. Gastroenterology 2007, 132, 1740-1745. doi: 10.1053/j.gastro.2007.03.044.

17. Wiltberger, G.; Wu, Y.; Lange, U.; Hau, H.M.; Tapper, E.; Krenzien, F.; Atanasov, G.; Benzing, C.; Feldbrügge, L.; Csizmadia, E.; et al. Protective effects of coffee consumption following liver transplantation for hepatocellular carcinoma in cirrhosis. Aliment. Pharmacol. Ther. 2019, 49, 779-788. doi: 10.1111/apt.15089.

18. Kennedy, O.J.; Fallowfield, J.A.; Poole, R.; Hayes, P.C.; Parkes, J.; Roderick, P.J. All coffee types decrease the risk of adverse clinical outcomes in chronic liver disease: a UK Biobank study. BMC Public Health 2021, 21, 970. doi: 10.1186/s12889-021-10991-7.

19. Yaya, I.; Marcellin, F.; Costa, M.; Morlat, P.; Protopopescu, C.; Pialoux, G.; Santos, M;E.; Wittkop, L.; Esterle, L.; Gervais, A.; et al. Impact of Alcohol and Coffee Intake on the Risk of Advanced Liver Fibrosis: A Longitudinal Analysis in HIV-HCV Coinfected Patients (ANRS HEPAVIH CO-13 Cohort). Nutrients 2018, 10, 705. doi: 10.3390/nu10060705.

20. Hayat, U.; Siddiqui, A.A.; Okut, H.; Afroz, S.; Tasleem, S.; Haris, A. The effect of coffee consumption on the non-alcoholic fatty liver disease and liver fibrosis: A meta-analysis of 11 epidemiological studies. Ann. Hepatol. 2021, 20, 100254. doi: 10.1016/j.aohep.2020.08.071.

21. Sewter, R.; Heaney, S.; Patterson, A. Coffee Consumption and the Progression of NAFLD: A Systematic Review. Nutrients 2021, 13, 2381. doi: 10.3390/nu13072381.

22. Freedman, N.D.; Everhart, J.E.; Lindsay, K.L.; Ghany, M.G.; Curto, T.M.; Shiffman, M.L.; Lee, W.M.; Lok, A.S.; Di Bisceglie, A.M.; Bonkovsky, H.L.; et al. Coffee intake is associated with lower rates of liver disease progression in chronic hepatitis C. Hepatology 2009, 50, 1360-1369. doi: 10.1002/hep.23162.

23. Hodge, A.; Lim, S.; Goh, E.; Wong, O.; Marsh, P.; Knight, V.; Sievert, W.; de Courten, B. Coffee Intake Is Associated with a Lower Liver Stiffness in Patients with Non-Alcoholic Fatty Liver Disease, Hepatitis C, and Hepatitis B. Nutrients 2017, 9, 56. doi: 10.3390/nu9010056.

24. Zhang, Y.P.; Li, W.Q.; Sun, Y.L.; Zhu, R.T.; Wang, W.J. Systematic review with meta-analysis: coffee consumption and the risk of gallstone disease. Aliment. Pharmacol. Ther. 2015, 42, 637-648. doi: 10.1111/apt.13328.

25. Kotrotsios, A.; Tasis, N.; Angelis, S.; Apostolopoulos, A.P.; Vlasis, K.; Papadopoulos, V.; Filippou, D.K. Dietary Intake and Cholelithiasis: A Review. J. Long Term Eff. Med. Implants 2019, 29, 317-326. doi: 10.1615/JLongTermEffMedImplants.2020034732.

26. Nordenvall, C.; Oskarsson, V.; Wolk, A. Inverse association between coffee consumption and risk of cholecystectomy in women but not in men. Clin. Gastroenterol. Hepatol. 2015, 13, 1096-1102.e1. doi: 10.1016/j.cgh.2014.09.029.

27. Misciagna, G.; Leoci, C.; Guerra, V.; Chiloiro, M.; Elba, S.; Petruzzi, J.; Mossa, A.; Noviello, M.R.; Coviello, A.; Minutolo, M.C.; et al. Epidemiology of cholelithiasis in southern Italy. Part II: Risk factors. Eur. J. Gastroenterol. Hepatol. 1996, 8, 585-593. doi: 10.1097/00042737-199606000-00017.

28. Leitzmann, M.F.; Willett, W.C.; Rimm, E.B.; Stampfer, M.J.; Spiegelman, D.; Colditz, G.A.; Giovannucci, E. A prospective study of coffee consumption and the risk of symptomatic gallstone disease in men. JAMA 1999, 281, 2106–2012. doi: 10.1001/jama.281.22.2106.

29. Leitzmann, M.F.; Stampfer, M.J.; Willett, W.C.; Spiegelman, D.; Colditz, G.A.; Giovannucci, E. Coffee intake is associated with lower risk of symptomatic gallstone disease in women. Gastroenterology 2002, 123, 1823–1830. doi: 10.1053/gast.2002.37054.

30. Walcher, T.; Haenle, M.M.; Mason, R.A.; Koenig, W.; Imhof, A.; Kratzer, W.; EMIL Study Group. The effect of alcohol, tobacco and caffeine consumption and vegetarian diet on gallstone prevalence. Eur. J. Gastroenterol. Hepatol. 2010, 22, 1345-1351. doi: 10.1097/MEG.0b013e32833efdb2.

31. Nordestgaard, A.T.; Stender, S.; Nordestgaard, B.G.; Tybjaerg-Hansen, A. Coffee intake protects against symptomatic gallstone disease in the general population: a Mendelian randomization study. J. Intern. Med. 2020, 287, 42-53. doi: 10.1111/joim.12970.

32. EFSA (2015) Scientific Opinion on the Safety of Caffeine, EFSA Journal, 13(5):4102.

33. Morton, C.; Klatsky, A.L.; Udaltsova, N. Smoking, coffee, and pancreatitis. Am. J. Gastroenterol. 2004, 99, 731-738. doi: 10.1111/j.1572-0241.2004.04143.x.

34. Petersen, O.H.; Sutton, R. Ca2+ signalling and pancreatitis: effects of alcohol, bile and coffee. Trends Pharmacol. Sci. 2006, 27, 113-120. doi: 10.1016/j.tips.2005.12.006.

35. Kidd, M.; Hauso, Ø.; Drozdov, I.; Gustafsson, B.I.; Modlin, I.M. Delineation of the chemomechanosensory regulation of gastrin secretion using pure rodent G cells. Gastroenterology 2009, 137, 231-41, 241.e1-10. doi: 10.1053/j.gastro.2009.01.005.

36. Schubert ML. Functional anatomy and physiology of gastric secretion. Curr Opin Gastroenterol. 2015, 31, 479-485. doi: 10.1097/MOG.0000000000000213.

37. Van Deventer, G.; Kamemoto, E.; Kuznicki, J.T.; Heckert, D.C.; Schulte, M.C. Lower esophageal sphincter pressure, acid secretion, and blood gastrin after coffee consumption. Dig. Dis. Sci. 1992, 37, 558-569. doi: 10.1007/BF01307580.

38. Wright, L.F.; Gibson, R.G.; Hirschowitz, R.I. Lack of caffeine stimulation of gastrin release in man. Proc Soc. Exp. Biol. Med. 197, 154, 538-539. doi: 10.3181/00379727-154-39712.

39. Börger, H.W.; Schafmayer, A.; Arnold, R.; Becker, H.D.; Creutzfeldt, W. Der Einfluss von Kaffee und Coffein auf den Serumgastrinspiegel und die Süresekretion beim Menschen. Dtsch. Med. Wochenschr. 1976, 101, 455-457.

40. Douglas, B.R.; Jansen, J.B.; Tham, R.T.; Lamers, C.B. Coffee stimulation of cholecystokinin release and gallbladder contraction in humans. Am. J. Clin. Nutr. 1990, 52, 553–556. doi: 10.1093/ajcn/52.3.553.