Kahviin ja ruoansulatukseen liittyviä väitteitä

Vuoden 2022 alussa julkaistiin kattava, 194 tutkimusta käsitellyt kirjallisuuskatsaus kahvin vaikutuksista ruoansulatuskanavan toimintaan. Katsauksen tekijä, tutkimusprofessori Astrid Nehlig (INSERM, Ranska) kommentoi aihetta toukokuun lopussa vietetyn World Digestive Health Dayn yhteydessä näin:
"Kahvinjuonnista keskustellaan edelleen paljon suolisto- tai ruoansulatusongelmien yhteydessä. Jatkuvasti lisääntyvä tieteellinen tutkimustieto viittaa kuitenkin siihen, että kohtuullisella kahvinjuonnilla voi olla hyödyllisiä vaikutuksia, kuten yhteys suoliston lisääntyneeseen mikrobiflooraan. Kun saamme uutta tutkimustietoa ja tiedostamme yhä paremmin ennakoivan terveydenhoidon merkityksen, on rohkaisevaa nähdä, että myös aamukahvimme voi vaikuttaa siihen."

Väite 1:
Kahvi vaikuttaa haitallisesti ruoansulatukseen.

Tutkimustieto:
Kohtuullinen kahvinjuonti (3-5 kupillista päivässä²) voi auttaa edistämään ruoansulatusta. Kahvi stimuloi erityisesti ruoansulatushormoni gastriinin ja mahanesteessä olevan suolahapon eritystä. Sekä gastriini että suolahappo saattavat edistää ruoan pilkkoutumista mahalaukussa^3-7. Lisäksi kahvi stimuloi ruoansulatuskanavassa rasvoja pilkkovan sapen tuotantoa edistävän kolekystokiniini-hormonin eritystä^8,9.

Väite 2:
Kahvi lisää suoliston liikkuvuutta.

Tutkimustieto:
Useimmat ruoat ja juomat lisäävät paksusuolen liikkeitä osana ruoansulatusta. Kahvi saattaa lisätä paksusuolen liikkuvuutta yhtä paljon kuin viljat, 23 % enemmän kuin kofeiiniton kahvi tai 60 % enemmän kuin lasillinen vettä¹⁰. Kahvi saattaa olla myös yhteydessä pienentyneeseen kroonisen ummetuksen riskiin^11,12.

Väite 3:
Vältä kahvin juomista tyhjään vatsaan.

Tutkimustieto:
Tutkimuksissa ei ole saatu vakuuttavia tuloksia siitä, että kahvin juominen tyhjään vatsaan haittaisi ruoansulatusta. Yhä enemmän on sen sijaan saatu tutkimustuloksia, joiden mukaan kahvi saattaisi antaa suojan joitakin ruoansulatuskanavan häiriöitä vastaan. Näitä ovat yhteys mm. mahdollisesti pienenentyneeseen sappikivien tai haimatulehduksen riskiin, joista kuitenkin tarvitaan lisää tutkimustietoa^20,21. Lisäksi erillisen meta-analyysin mukaan tutkimustulokset viittaavat kahvin mahdollisiin maksasairauksilta, kuten maksasolysyövältä²² (yleisin maksasyövän tyyppi), suojaaviin vaikutuksiin.

Väite 4:
Kahvi vaikuttaa haitallisesti suoliston bakteereihin.

Tutkimustieto:
Neljässä tarkastellussa tutkimuksesssa todettiin, että kahvin polyfenolit saattavat muokata myönteisesti suoliston mikrobiston koostumusta vaikuttamalla pääasiassa hyvinä bakteereina pidettyjen bifidobakteerien määrään^23-26. Terve mikrobisto voi auttaa suojautumaan infektoita vastaan sekä tukemaan immuunijärjestelmän toimintaa ja hyvää ruoansulatusta²⁷.

Väite 5:
Kahvi kuivattaa elimistöä.

Tutkimustieto:
Kahvijuoman pääasiallinen ainesosa on vesi, jota mustassa kahvissa on yli 95 %. Kahvinjuonnin yhteys elimistön kuivumiseen herättää paljon kiinnostusta, mutta tutkimustulosten mukaan kohtuullinen kahvinjuonti on osa päivittäistä nesteen saantia, eikä johda elimistön kuivumiseen tai merkitsevään kehon nesteiden menetykseen²⁸.

Lähteet:

1. Nehlig A. (2022) Effects of Coffee on the Gastro-Intestinal Tract: A Narrative Review and Literature Update. Nutrients. 14:399. https://doi.org/10.3390/nu14020399
2. EFSA (2015) Scientific Opinion on the Safety of Caffeine, EFSA Journal, 13(5):4102.
3. Kidd M, et al. (2009) Delineation of the chemomechanosensory regulation of gastrin secretion using pure rodent G cells. Gastroenterology.137(241):231-41;e1-10. doi: 10.1053/j.gastro.2009.01.005.
4. Schubert M.L. (2015). Functional anatomy and physiology of gastric secretion. Curr Opin Gastroenterol. 31:479-85. doi: 10.1097/MOG.0000000000000213.
5. Van Deventer G, et al. (1992) Lower esophageal sphincter pressure, acid secretion, and blood gastrin after coffee consumption. Dig. Dis. Sci. 37:558-69. doi: 10.1007/BF01307580.
6. Wright L.F, et al. (1977) Lack of caffeine stimulation of gastrin release in man. Proc Soc. Exp. Biol. Med. 154:538-9. doi: 10.3181/00379727-154-39712.
7. Börger H.W, et al. (1976) Der Einfluss von Kaffee und Coffein auf den Serumgastrinspiegel und die Süresekretion beim Menschen. Dtsch. Med. Wochenschr. 101:455-7.
8. Douglas B.R, et al. (1990) Coffee stimulation of cholecystokinin release and gallbladder contraction in humans. Am. J. Clin. Nutr. 52:553–6. doi: 10.1093/ajcn/52.3.553.
9. Boekema P.J, et al. (1999) Coffee and gastrointestinal function: facts and fiction. Scand. J. Gastroenterol. 99:35-9. doi: 10.1080/003655299750025525.
10. Rao S.S, et al. (1998) Is coffee a colonic stimulant? Eur. J. Gastroenterol. Hepatol. 10:113-8. doi:10.1097/00042737-199802000-00003.
11. Chang J.Y, et al. (2007) Risk factors for chronic constipation and a possible role of analgesics. Neurogastroenterol. Motil. 19:905-11. doi: 10.1111/j.1365-2982.2007.00974.x.
12. Murakami K, et al. (2006). Dietary intake in relation to self-reported constipation among Japanese women aged 18-20 years. Eur. J. Clin. Nutr. 60:650-7. doi: 10.1038/sj.ejcn.1602365.
13. Zhang Y.P, et al. (2015) Systematic review with meta-analysis: coffee consumption and the risk of gallstone disease. Aliment Pharmacol Ther. 42, 637-648. doi: 10.1111/apt.13328.
14. Kotrotsios A et al. (2019) Dietary Intake and Cholelithiasis: A Review. J. Long Term Eff. Med. Implants. 29, 317-326. doi:10.1615/JLongTermEffMedImplants.2020034732.
15. Nordenvall C, et al. (2015) Inverse association between coffee consumption and risk of cholecystectomy in women but not in men. Clin. Gastroenterol. Hepatol. 13, 1096-1102.e1. doi: 10.1016/j.cgh.2014.09.029.
16. Misciagna G, et al. (1996) Epidemiology of cholelithiasis in southern Italy. Part II: Risk factors. Eur. J. Gastroenterol. Hepatol. 8, 585-593. doi: 10.1097/00042737-199606000-00017.
17. Leitzmann M.F, et al. (1999) A prospective study of coffee consumption and the risk of symptomatic gallstone disease in men. JAMA. 281, 2106–2012. doi: 10.1001/jama.281.22.2106.
18. Leitzmann M.F, et al. (2002) Coffee intake is associated with lower risk of symptomatic gallstone disease in women. Gastroenterology. 123, 1823–1830. doi: 10.1053/gast.2002.37054.
19. Walcher T, et al. (2010) EMIL Study Group. The effect of alcohol, tobacco and caffeine consumption and vegetarian diet on gallstone prevalence. Eur. J. Gastroenterol. Hepatol. 22, 1345-1351. doi: 10.1097/MEG.0b013e32833efdb2.
20. Nordestgaard A.T, et al. (2020) Coffee intake protects against symptomatic gallstone disease in the general population: a Mendelian randomization study. J. Intern. Med. 287, 42-53. doi: 10.1111/joim.12970.
21. Morton C, et al. (2004) Smoking, coffee, and pancreatitis. Am. J. Gastroenterol. 99, 731-738. doi: 10.1111/j.1572-0241.2004.04143.x.
22. Wiltberger G, et al (2019). Protective effects of coffee consumption following liver transplantation for hepatocellular carcinoma in cirrhosis. Aliment Pharmacol Ther. 49(6):779-88. doi: 10.1111/apt.15089. PMID: 30811647.
23. Arumugam M, et al. (2011) Enterotypes of the human gut microbiome. Nature. 473:174–180.
24. Gniechwitz D, et al. (2007) Dietary fiber from coffee beverage: degradation by human fecal microbiota. J. Agric. Food Chem. 55:6989-96.
25. Reichardt N, et al. (2009) Characterization of high molecular weight coffee fractions and their fermentation by human intestinal microbiota. Mol. Nutr. Food Res. 53:287-99.
26. Jaquet M, et al. (2009). Impact of coffee consumption on the gut microbiota: a human volunteer study. Int. J. Food Microbiol. 130:117-21.
27. Qin J, et al. (2010) A human gut microbial gene catalogue established by metagenomic sequencing. Nature. 464, 59–65.
28. Maughan R.J, et al (2003). Caffeine ingestion and fluid balance: a review. J Hum Nutr Diet. 16:411-20.