Maksan toiminta

Kahvi ja maksan toiminta

Kahvi yhteydessä pienentyneeseen maksasyövän riskiin

IARC (International Agency for Research on Cancer) julkaisi vuonna 2016 kahviin ja syöpään liittyvästä tieteellisestä tutkimusnäytöstä päivitetyn katsauksen, jonka mukaan kahvin karsinogeenisuudesta ei löytynyt tieteellistä näyttöä. IARC:n tieteellisessä arvioinnissa todettiin, että tutkimusten mukaan kahvinjuonnilla näyttää olevan käänteinen yhteys maksasyöpään¹.

Maksasyöpää selvittäneistä prospektiivisista kohorttitutkimuksista ja tapaus-verrokkitutkimuksista tehdyissä neljässä meta-analyysissa havaittiin, että kaikki kymmenen arvioitua epidemiologista tutkimusta osoittivat kahvinjuonnin olevan käänteisesti yhteydessä maksasyöpään^2-5. Meta-analyyseissa mukana olleiden kohorttitutkimusten tulokset osoittivat, että kahvinjuonnin käyttötiheyden ja pienentyneen maksasyöpäriskin välillä on annos-vastesuhde.

Myös US Multi Ethnic Cohort -tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että kahvinjuonti on käänteisesti yhteydessä maksasolusyövän ilmaantuvuuteen. Tulosten mukaan 2-3 kupillista kahvia päivässä juoneilla oli 38 % pienempi ja yli 4 kupillista päivässä juoneilla 41 % pienempi sairastumisriski³⁶. Vastaava yhteys on havaittu kahdessa laajassa tutkimuksessa^37.38. EPIC-tutkimuksessa³⁷ eniten kahvia juoneiden riski oli pienentynyt jopa 72 % ja US Consortium-tutkimuksessa³⁸ päivittäin yli 3 kupillista kahvia juoneilla naisilla riski oli pienentynyt 54 %. US Consortium -tutkimuksen tuloksissa kiinnostavaa oli se, että vaikutus oli naisilla suurempi kuin miehillä.

Erityyppisten kahvien vaikutuksia selvittäneen suomalaisen tutkimuksen mukaan sekä suodatin- että pannukahvin juonti oli käänteisesti yhteydessä maksasyöpätapausten määrään sekä kuolleisuuteen krooniseen maksasairauteen³⁹.

Kahvinjuonnin ja maksasyövän välinen käänteinen yhteys on havaittu sekä aikaisemmin sairastuneilla koehenkilöillä että niillä, joilla ei aikaisemmin ole ollut maksasairautta. Esimerkiksi maksatulehdusta sairastaneilla potilailla tehtyjen tapaus-verrokkitutkimusten mukaan kahvinjuonti on yhteydessä pienentyneeseen riskiin sairastua maksasolusyöpään^40-42. Toisen tutkimuksen mukaan päivittäinen yli kolmen kahvikupillisen juominen on yhteydessä pienentyneeseen maksasyövän uusiutumisriskiin ja parantaa selviämistä maksansiirrosta⁴³.

Tutkimusten mukaan kahvinjuonti on yhteydessä jopa 40 % pienempään maksasyövän riskiin verrattuna siihen, että kahvia ei juoda lainkaan^36-42.

Kahvi yhteydessä pienentyneeseen maksasairauksien riskiin

Kahvinjuonnin on havaittu liittyvän myös pienempään riskiin sairastua muihin maksasairauksiin. Vuonna 2014 julkaistun systemaattisen kirjallisuuskatsauksen mukaan kahvinjuonti oli yhteydessä hyödyllisiin vaikutuksiin potilailla, joilla oli krooninen maksatauti, kirroosi, maksasolusyöpä tai ei-alkoholiperäinen rasvamaksa⁶. Myös vuonna 2016 julkaistun kirjallisuuskatsauksen mukaan ennestään maksasairailla potilailla yli 2 kupillista kahvia päivässä oli yhteydessä pienempään fibroosin ja kirroosin ilmaantuvuuteen, pienempään maksasolukarsinoomien määrään ja alhaisempaan kuolleisuuteen⁸.

Maksakirroosi

• Kirjallisuuskatsauksen mukaan eniten kahvia juovilla potilailla fibroosi eteni hitaammin kuin muilla¹¹.

• US National Health and Nutrition Examination Survey (NHANES 1999-2010) -tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että runsaampi kahvinjuonti (mukaan lukien kofeiiniton kahvi) on suotuisasti yhteydessä alhaisempiin maksaentsyymitasoihin⁴⁴.

• Rotterdam Study -tutkimuksen tulosten mukaan vähintään kolme kupillista kahvia päivässä pienensi maksafibroosiin liittyvää maksan jäykkyyttä⁴⁵.

• Eri ruokaryhmien merkitystä selvittäneessä poikittaistutkimuksessa todettiin, että kahvinjuonnilla on muista riskitekijöistä riippumaton maksafibroosilta suojaava vaikutus⁴⁶.

Krooninen maksasairaus

• Skotlantilaisen tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että kahvinjuonti on yhteydessä maksakirroosin vähäisempään esiintyvyyteen potilailla, joilla on krooninen maksasairaus⁹.

• US Multi Ethnic Cohort -tutkimuksen mukaan kahvinjuonti oli yhteydessä pienempään kroonisen maksasairauden ilmaantuvuuteen. Päivittäin 2-3 kupillista kahvia juoneilla oli 46 % ja yli neljä kupillista juoneilla 71 % pienempi riski kuolla krooniseen maksasairauteen kuin niillä, jotka eivät juoneet kahvia³⁶.

Ei-alkoholiperäinen rasvamaksa

• Ei-alkoholiperäinen maksasairaus on yleinen maksasairaus sekä merkittävä kirroosin ja maksasolusyövän aiheuttaja. Ei-alkoholiperäisestä rasvamaksataudista puhutaan silloin, kun yli 5 % maksakudoksesta koostuu rasvapisaroista ilman, että siihen liittyy muita rasvamaksan syitä. Metabolinen oireyhtymä on tärkein ei-alkoholiperäisen maksasairauden tunnetuista riskitekijöistä⁴⁷.

• Pohjoisamerikkalaisessa tutkimuksessa selvitettiin ei-alkoholiperäistä rasvamaksaa sairastavien potilaiden ruokatottumuksia käyttämällä US National Health and Nutrition Examination Survey (NHANES 2001-2008) -tutkimuksen aineistoja. Tulosten mukaan kofeiinin saanti on itsenäisesti yhteydessä pienempään riskiin sairastua ei-alkoholiperäiseen rasvamaksaan. Tämä viittaa mahdolliseen suojaavaan vaikutukseen³³.

• Vuonna 2012 julkaistun tutkimuksen mukaan kahvinjuonti ja kofeiinin saanti korreloivat ei-alkoholiperäisen rasvamaksan esiintyvyyteen ja vakavuuteen. Kahvinjuonti ja kofeiinin saanti olivat yhteydessä merkitsevästi pienempään fibroosin riskiin potilailla, joilla oli ei-alkoholiperäinen rasvamaksa¹⁴.

• Meksikolaisessa tapaus-verrokkitutkimuksessa selvitettiin kahvin antioksidanttien vaikutusta potilailla, joilla oli ei-alkoholiperäinen rasvamaksa ja potilailla, joilla sitä ei ollut. Tutkimuksessa mitattiin antioksidanttientsyymien ja rasvojen hapettumista kuvaavien markkereiden pitoisuudet. Tulosten mukaan runsas kahvinjuonti suojasi ei-alkoholiperäiseltä rasvamaksalta. Mitatuissa antioksidanttimuuttujissa ei kuitenkaan havaittu tilastollisesti merkitseviä eroja¹⁵.

• Non-alcoholic Steatohepatitis Clinical Research Networkin (NASH-CRN) tiedot 728 aikuisesta viittaavat siihen, että kahvinjuonti on käänteisesti yhteydessä edenneeseen fibroosiin potilailla, joilla on ei-alkoholiperäinen rasvamaksa¹⁶.

• Kahvia juovilla ei-alkoholiperäistä rasvamaksaa sairastaneilla potilailla on kolmessa kirjallisuuskatsauksessa todettu merkitsevästi pienempi maksafibroosin riski^17-19. Yksi katsauksista viittaa siihen, että pienentyneeseen riskiin on yhteydessä kofeiinin säännöllinen saanti kahvista, mutta ei kofeiinin kokonaissaanti¹⁸.

• Systemaattisessa kirjallisuuskatsauksessa ja annos-vasteanalyysissa todettiin, että yli kolme kupillista kahvia päivässä on ei-lineaarisesti yhteydessä pienentyneeseen ei-alkoholiperäisen maksasairauden riskiin verrattuna siihen, että kahvia juodaan alle kaksi kupillista päivässä²⁰.

C-Hepatiitti

• Prospektiivisessa kohorttitutkimuksessa Yhdysvalloissa seurattiin lähes neljä vuotta 766 potilasta, joilla oli C-hepatiittitartunta²². Tauti eteni vakavaksi 229 potilaalla. Heillä todettiin esim. kahden pisteen nousu Ishak fibroosi -indeksissä (fibroosin kehittymistä kuvaava histologinen mittaus, arviointiasteikko 0-6). Teenjuonti ei ollut yhteydessä tuloksiin. Säännöllinen kahvinjuonti sen sijaan oli tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä taudin hitaampaan etenemiseen.

• Ranskalaisen tutkimuksen tavoitteena oli arvioida kofeiinin vaikutuksia fibroosiin potilailla, joilla oli krooninen C-hepatiitti. Tulosten mukaan yli 408 mg kofeiinia/päivä oli näillä potilailla yhteydessä alhaisempaan histologiseen aktiivisuuteen²³.

• Tutkittaessa C-hepatiittivirusta kantavia potilaita havaittiin, että päivittäinen suodatinkahvin nauttiminen saattaa vaikuttaa myönteisesti maksan alaniiniaminotransferaasi-entsyymin (ALT) tasapainottamiseen kroonista tulehdusta sairastavilla²⁴.

• Singapore Chinese Health Study -tutkimuksen aineisto, 63 275 aikuista, perustui väestöpohjaiseen kohorttiin. Tulokset viittaavat siihen, että kahvinjuonnin ja ei-virusperäiseen maksatulehdukseen liittyvän kirroosin välillä on vahva käänteinen annos-vasteinen yhteys. Yli kaksi kupillista kahvia päivässä juoneilla oli 66 % pienempi riski kuolla kuin niillä, jotka eivät juoneet kahvia ollenkaan. Kahvijuonnin ei kuitenkaan havaittu olevan yhteydessä riskiin kuolla B-hepatiittiin liittyvään kirroosiin⁷.

Jos potilaat muuttavat tottumuksiaan tai ruokavaliotaan sairauden tai sen hoidon vuoksi, saattaa se vaikuttaa havainnointitutkimuksen tuloksiin. Siksi on tärkeää arvioida, onko tällaiset tekijät huomioitu asianmukaisesti. Tapaus-verrokkitutkimukset ovat erityisen herkkiä sekoittaville tekijöille, varsinkin, kun verrokkeina käytetään muita potilaita. Prospektiiviset kohorttitutkimukset eivät ole yhtä herkkiä tämäntyyppisille sekoittaville tekijöille.